ajolanka vs. virtakisko

[nikolas mäki]

Briteissä pääosa sähköistyksestä on toteutettu virtakiskolla, joka on
tavallaan kolmantena kiskona varsinaisten välissä. Toinen varsinaisista
kiskoista toimii paluujohtona.

Suomessa on päädytty ajolankoihin, joiden luulisi olevan kalliimpi
ratkaisu. Onko ajolangalla jokin olennainen etu verrattuna virtakiskoon?
Onko suomen talvella osuutta asiaan?

[T. Lajunen]

Post by nikolas mäki
Briteissä pääosa sähköistyksestä on toteutettu virtakiskolla, joka on
tavallaan kolmantena kiskona varsinaisten välissä. Toinen varsinaisista
kiskoista toimii paluujohtona.
Suomessa on päädytty ajolankoihin, joiden luulisi olevan kalliimpi
ratkaisu. Onko ajolangalla jokin olennainen etu verrattuna virtakiskoon?
Onko suomen talvella osuutta asiaan?

Ajolangoissa voidaan pitää korkeampaa jännitettä, niin korkeaa, mikä ei
virtakiskoratkaisussa olisi hyväksyttävää sähköturvallisuuden kannalta.
Korkeampi jännite taas vähentää syöttöasemien määrää, ja tätä kautta
kustannuksia.
On myös sanottu, että virtakiskoradoilla ei voisi olla tasoristeyksiä,
mikä ei tosin pidä täysin paikkaansa.

-tl

[nikolas mäki]

Post by T. Lajunen
On myös sanottu, että virtakiskoradoilla ei voisi olla tasoristeyksiä,
mikä ei tosin pidä täysin paikkaansa.
-tl

Kun britit v. 1938 teki kokeiluja ekoilla sähkövetureilla, vaihteet ja
tasoristeykset olivat ongelma. Niissä virtakiskoa ei voinut olla.
Veturin piti siis jotenkin varastoida energiaa näissä tilanteissa.

Ratkaisuja kokeiltiin monia, valinta kohdistui massiiviseen
vauhtipyörään energiavarastona: sähkömoottori pyöritti vauhtipyörää ja
se pyöritti edelleen sähkögeneraattoria syöttäen sitten ajomoottoreille
tehoa.

Lontoon metrossa ongelma ratkaisiin yksinkertaisesti niin, että
metrojunan kummassakin päässä oli virroittimet. Junan toimen pää oli
aina virtakiskon päällä toisen kulkiessa vaihteen ylitse.

[Juhani Pirttilahti]

Post by nikolas mäki
Briteissä pääosa sähköistyksestä on toteutettu virtakiskolla, joka on
tavallaan kolmantena kiskona varsinaisten välissä. Toinen varsinaisista
kiskoista toimii paluujohtona.

Eikös siellä ole myöskin ns. nelikiskosähköistystä. Eli radassa on oma
kiskopari yksinomaan sähkölle.

Post by nikolas mäki
Suomessa on päädytty ajolankoihin, joiden luulisi olevan kalliimpi
ratkaisu. Onko ajolangalla jokin olennainen etu verrattuna virtakiskoon?
Onko suomen talvella osuutta asiaan?

Mielestäni virtakisko ja laahain on vikaantuvampaa tekniikkaa kuin
jousivoimalla ajolankaan painettava hiiliharja. Varsinkin suuremmissa
nopeuksissa juna kulkee "sujuvammin" langalla kuin virtakiskolla...