Discussion:
Saattaen vaihdettava?
(too old to reply)
Henri
2003-12-09 00:28:30 UTC
Permalink
Noin lukee niin kovin monen sinisen vaunun kyljessä, kertokaa hölmölle mitä
meinaa...
Jouni Nousiainen
2003-12-09 04:50:40 UTC
Permalink
Post by Henri
Noin lukee niin kovin monen sinisen vaunun kyljessä, kertokaa hölmölle mitä
meinaa...
Että ei saa päästää vaihtotöissä irti vapaasti rullaamaan. Vois muuten esim.
ravintolavaunussa tulla sotkua vaunujen kohdatessa. :-)







J.N
Juhana Hietaranta
2003-12-09 12:27:18 UTC
Permalink
Post by Jouni Nousiainen
Että ei saa päästää vaihtotöissä irti vapaasti rullaamaan. Vois muuten esim.
ravintolavaunussa tulla sotkua vaunujen kohdatessa. :-)
Kyllä. Eli ei vapaasti rullaamaan, ei laskumäestä eikä muuallakaan.

-Juhana
Jyrki Tervo
2003-12-09 13:41:36 UTC
Permalink
Eikös tuo "saattaen vaihdettava" kirjoitettu
wanhaan hywään aikaan toisin eli
"ei saa heittää"

Jyrki Tervo
Vaasa

--
Post by Juhana Hietaranta
Post by Jouni Nousiainen
Että ei saa päästää vaihtotöissä irti vapaasti rullaamaan. Vois muuten
esim.
Post by Jouni Nousiainen
ravintolavaunussa tulla sotkua vaunujen kohdatessa. :-)
Kyllä. Eli ei vapaasti rullaamaan, ei laskumäestä eikä muuallakaan.
-Juhana
Olli Torvinen
2003-12-09 19:31:01 UTC
Permalink
Sananmukaisesti "saattaen vaihdettava" tarkoittaa että kyseinen vaunu on
vietävä määräraiteelleen veturilla saattaen. Tyhjän tavaravaunun ollessa
kyseessä tästä kohdasta voidaan poiketa, mikäli
liikennepaikkakohtaisissa lisämääräyksissä on ohjeet asiasta.

Olli Torvinen
Aspå
Post by Jyrki Tervo
Eikös tuo "saattaen vaihdettava" kirjoitettu
wanhaan hywään aikaan toisin eli
"ei saa heittää"
Jyrki Tervo
Vaasa
--
Post by Juhana Hietaranta
Post by Jouni Nousiainen
Että ei saa päästää vaihtotöissä irti vapaasti rullaamaan. Vois muuten
esim.
Post by Jouni Nousiainen
ravintolavaunussa tulla sotkua vaunujen kohdatessa. :-)
Kyllä. Eli ei vapaasti rullaamaan, ei laskumäestä eikä muuallakaan.
-Juhana
Teme
2003-12-09 20:41:21 UTC
Permalink
Post by Olli Torvinen
Sananmukaisesti "saattaen vaihdettava" tarkoittaa että kyseinen vaunu on
vietävä määräraiteelleen veturilla saattaen. Tyhjän tavaravaunun ollessa
kyseessä tästä kohdasta voidaan poiketa, mikäli
liikennepaikkakohtaisissa lisämääräyksissä on ohjeet asiasta.
Kun alkuperäisessä viestissä oli maininta sinistä vaunuista niin
tarkennetaan sen veraan, että kyseiset vaunt joko rakenteensa tai sisustansa
vuoksi eivät kestä äkillisiä liikkeitä pituus-suunnassa kovinkaa hyvin.
Tästä johtuen vaunuja ei voi vain ajaa yhteen vaan ne ovat saatettava, joka
käytännössä merkitsee vaunun työntämistä veturilla sellaiselle kohdalle,
jossa sen kiinnitys releet yltävät kiinnitettävään vaunuun kuitekin siten
että vaunuun ei ŽtörmäämätäŽ. Tavaravaunuja en joudu käsittelemään, mutta
tuntuisi oudolta mikäli niissäkään poikkeusia olisi kun tausta huomioi.
Post by Olli Torvinen
Post by Jyrki Tervo
Eikös tuo "saattaen vaihdettava" kirjoitettu
wanhaan hywään aikaan toisin eli
"ei saa heittää"
Post by Juhana Hietaranta
Post by Jouni Nousiainen
Että ei saa päästää vaihtotöissä irti vapaasti rullaamaan. Vois muuten
esim.
Post by Jouni Nousiainen
ravintolavaunussa tulla sotkua vaunujen kohdatessa. :-)
Kyllä. Eli ei vapaasti rullaamaan, ei laskumäestä eikä muuallakaan.
Perttu Karttunen
2003-12-13 20:29:40 UTC
Permalink
Eikös nyt ole niin että myöskään kemikaalein lastattuja vaunuja ei
saanut heittää muuta kuin siinä tapauksessa että sen vaunun mukana menee
jarrumies? Jt:stä muistan sellaista lukeneeni, mutta voin olla taas
tapani mukaan väärässä.

Mutta siis mitenkäs ravintola/yms vaunujen kohdalla jossa tuo saattaen
vaihdettava - teksti on, niin jarrumies ei tässä tapauksessa kyllä
auttaa, koska jos pelkkää vaunua jarruttaakin niin se taitaa silti
melkoisesti rysähtää toista vaunua

Sitten seuraa aihetta hipoen kymysys:

Muistan silloin kun juttelin Tikkalan onnettomuuden aikaan siellä IC ja
P-junia dieslevetureilla avustamassa olleen kuskin kanssa asiasta niin
Vapitilla ei voinut vain "pukata" työnnettäävään junaan vauhtia koska
Vapitia irrotettaessa pitää veturilla "nojata" vaunua vasten jotta
kytkimen saa ylös. Mutta onkos tämä vapitin liike jotenkin rajoitettu
eli ettei se vapitikytkin pääse liikkumaan ja irtoamaan itsestään?
Muistaakseni Vapiti2000:sessa on muutamia bugipäivityksiä edelliseen
verrattun, esimerkiksi se pulttilukitus yläasentoon. Joka toimii, toisin
kuin erään microsoftin päivitykset =)
Teme
2003-12-13 21:23:22 UTC
Permalink
Post by Perttu Karttunen
Eikös nyt ole niin että myöskään kemikaalein lastattuja vaunuja ei
saanut heittää muuta kuin siinä tapauksessa että sen vaunun mukana menee
jarrumies? Jt:stä muistan sellaista lukeneeni, mutta voin olla taas
tapani mukaan väärässä.
Tuo taasen riippuu vainuista sekä siitä onko ne tyhjiä/täysiä ja siitä mitä
sisällä on.
Post by Perttu Karttunen
Mutta siis mitenkäs ravintola/yms vaunujen kohdalla jossa tuo saattaen
vaihdettava - teksti on, niin jarrumies ei tässä tapauksessa kyllä
auttaa, koska jos pelkkää vaunua jarruttaakin niin se taitaa silti
melkoisesti rysähtää toista vaunua
Siis saattaja voi olla myös ŽjarrumiesŽ joskus vaunumies usein toinen junan
kuljettaja ja pika- yms. junissa se on yleensä konnari ( myös kipparina
tunnettu ). Varsinainen nimitys silloin kun tällä on ko. tehtävä on
saattaja. Saattajan tehtävä on olla veturin kuljettajan silminä. Vaunu on
teityllä mitalla, johon saattaja laskee matkaa ( kolme mittaa kaksi mittaa
jne... ), kun tulee nolla mittaa vaunu on pysähtynyt. Tällöin ei varsinaista
törmäystä tapahdu, mutta mikäli vaunut ovat oikeilla kohdilla niin ne saa
kiinni toisiinsa. Mikäli kiinnittäminen ei onnistu ŽpaineettaŽ voidaan
vaunuun tarvitaessa nojata ( kts. kohta alla ).
Post by Perttu Karttunen
Muistan silloin kun juttelin Tikkalan onnettomuuden aikaan siellä IC ja
P-junia dieslevetureilla avustamassa olleen kuskin kanssa asiasta niin
Vapitilla ei voinut vain "pukata" työnnettäävään junaan vauhtia koska
Vapitia irrotettaessa pitää veturilla "nojata" vaunua vasten jotta
kytkimen saa ylös. Mutta onkos tämä vapitin liike jotenkin rajoitettu
eli ettei se vapitikytkin pääse liikkumaan ja irtoamaan itsestään?
Käsittäkseni liike on rajattu n. milliin. Irroiittamisen tarvitaa tuo
nojaava liike eli käytännössä se on vähän sama asia kuin se, että avain ei
käänny lukossa auki asentoon ennen kuin ovea työntää/vetää hivenen kiinni
samalla kääntäen avainta ( sorry hivenen huono vertaus, mutta parempaakaan
en keksinyt ). Sama vaatimus tietääkseni on myös vaunua kiinnitettäessä.
Post by Perttu Karttunen
Muistaakseni Vapiti2000:sessa on muutamia bugipäivityksiä edelliseen
verrattun, esimerkiksi se pulttilukitus yläasentoon. Joka toimii, toisin
kuin erään microsoftin päivitykset =)
Perttu Karttunen
2003-12-13 22:57:50 UTC
Permalink
Näin minä muistelinkin asian olevan =)
Post by Teme
Post by Perttu Karttunen
Eikös nyt ole niin että myöskään kemikaalein lastattuja vaunuja ei
saanut heittää muuta kuin siinä tapauksessa että sen vaunun mukana menee
jarrumies? Jt:stä muistan sellaista lukeneeni, mutta voin olla taas
tapani mukaan väärässä.
Tuo taasen riippuu vainuista sekä siitä onko ne tyhjiä/täysiä ja siitä mitä
sisällä on.
Post by Perttu Karttunen
Mutta siis mitenkäs ravintola/yms vaunujen kohdalla jossa tuo saattaen
vaihdettava - teksti on, niin jarrumies ei tässä tapauksessa kyllä
auttaa, koska jos pelkkää vaunua jarruttaakin niin se taitaa silti
melkoisesti rysähtää toista vaunua
Siis saattaja voi olla myös ´jarrumies´ joskus vaunumies usein toinen junan
kuljettaja ja pika- yms. junissa se on yleensä konnari ( myös kipparina
tunnettu ). Varsinainen nimitys silloin kun tällä on ko. tehtävä on
saattaja. Saattajan tehtävä on olla veturin kuljettajan silminä. Vaunu on
teityllä mitalla, johon saattaja laskee matkaa ( kolme mittaa kaksi mittaa
jne... ), kun tulee nolla mittaa vaunu on pysähtynyt. Tällöin ei varsinaista
törmäystä tapahdu, mutta mikäli vaunut ovat oikeilla kohdilla niin ne saa
kiinni toisiinsa. Mikäli kiinnittäminen ei onnistu ´paineetta´ voidaan
vaunuun tarvitaessa nojata ( kts. kohta alla ).
Post by Perttu Karttunen
Muistan silloin kun juttelin Tikkalan onnettomuuden aikaan siellä IC ja
P-junia dieslevetureilla avustamassa olleen kuskin kanssa asiasta niin
Vapitilla ei voinut vain "pukata" työnnettäävään junaan vauhtia koska
Vapitia irrotettaessa pitää veturilla "nojata" vaunua vasten jotta
kytkimen saa ylös. Mutta onkos tämä vapitin liike jotenkin rajoitettu
eli ettei se vapitikytkin pääse liikkumaan ja irtoamaan itsestään?
Käsittäkseni liike on rajattu n. milliin. Irroiittamisen tarvitaa tuo
nojaava liike eli käytännössä se on vähän sama asia kuin se, että avain ei
käänny lukossa auki asentoon ennen kuin ovea työntää/vetää hivenen kiinni
samalla kääntäen avainta ( sorry hivenen huono vertaus, mutta parempaakaan
en keksinyt ). Sama vaatimus tietääkseni on myös vaunua kiinnitettäessä.
Post by Perttu Karttunen
Muistaakseni Vapiti2000:sessa on muutamia bugipäivityksiä edelliseen
verrattun, esimerkiksi se pulttilukitus yläasentoon. Joka toimii, toisin
kuin erään microsoftin päivitykset =)
Azazello
2003-12-14 18:51:05 UTC
Permalink
Post by Teme
Siis saattaja voi olla myös ŽjarrumiesŽ joskus vaunumies usein toinen junan
kuljettaja ja pika- yms. junissa se on yleensä konnari ( myös kipparina
tunnettu ). Varsinainen nimitys silloin kun tällä on ko. tehtävä on
saattaja. Saattajan tehtävä on olla veturin kuljettajan silminä. Vaunu on
teityllä mitalla, johon saattaja laskee matkaa ( kolme mittaa kaksi mittaa
jne... ), kun tulee nolla mittaa vaunu on pysähtynyt. Tällöin ei varsinaista
törmäystä tapahdu, mutta mikäli vaunut ovat oikeilla kohdilla niin ne saa
kiinni toisiinsa. Mikäli kiinnittäminen ei onnistu ŽpaineettaŽ voidaan
vaunuun tarvitaessa nojata ( kts. kohta alla ).
Täytyy nyt hiukan hämmentää....

Kenellä on JT niin kaikki tähän liittyvät asiat löytyvät osasta V
(Vaihtotyötä koskevat määräykset)

Ensinnäkin tuo saattaja on ammattislangia, oikea ilmaisu on
vaihtotyönjohtaja. Vaihtotyönjohtaja on määrätty tuohon tehtävään eli kuka
tahansa vaihtotyönjohtajan pätevyydet omaava henkilö ei voi tuosta vain
ryhtyä hoitamaan noita hommia o.t.o vaikka aikaa ja haluja olisikin.
Moniosaaja vaunumies / asetinlaitemies / vaihtotyönjohtaja tekee vain sitä
työtä mihin hänet on kulloinkin määrätty.

Vaihtotyönjohtajan tehtävä ei ole olla kuljettajan silminä vaan johtaa
vaihtotyöyksikön (ja siihen kuuluvien henkilöiden) työskentelyä (myös
vaihtotyöyksikön kuljettajan työtä!). Tästä löytyy hyvin selväsanaiset
määräykset !!!
(JT V 1.). Hyvänä esimerkkinä käy junarunkojen peräyttäminen vaikka
Helsingin ja Ilmalan vaunuvarikon välillä.

Veturinkuljettajakin voi toimia vaihtotyönjohtajana. "Yksikön liikkuessa
yksinään kuljettaja vastaa vaihtotyönjohtajan tehtävistä" Tästä esimerkkinä
vaikka vaihtotyöyksikön siirtyminen Ilmalasta tai Pasilasta Helsinkiin
autovaunuja vaihtelemaan. Kun liikutaan pelkällä veturilla toimii
kuljettaja vaihtotyönjohtajana.


Köpi
Teme
2003-12-14 21:02:31 UTC
Permalink
Post by Teme
Post by Teme
Siis saattaja voi olla myös ŽjarrumiesŽ joskus vaunumies usein toinen
junan
Post by Teme
kuljettaja ja pika- yms. junissa se on yleensä konnari ( myös kipparina
tunnettu ). Varsinainen nimitys silloin kun tällä on ko. tehtävä on
saattaja. Saattajan tehtävä on olla veturin kuljettajan silminä. Vaunu on
teityllä mitalla, johon saattaja laskee matkaa ( kolme mittaa kaksi mittaa
jne... ), kun tulee nolla mittaa vaunu on pysähtynyt. Tällöin ei
varsinaista
Post by Teme
törmäystä tapahdu, mutta mikäli vaunut ovat oikeilla kohdilla niin ne saa
kiinni toisiinsa. Mikäli kiinnittäminen ei onnistu ŽpaineettaŽ voidaan
vaunuun tarvitaessa nojata ( kts. kohta alla ).
Täytyy nyt hiukan hämmentää....
Kenellä on JT niin kaikki tähän liittyvät asiat löytyvät osasta V
(Vaihtotyötä koskevat määräykset)
Ensinnäkin tuo saattaja on ammattislangia, oikea ilmaisu on
vaihtotyönjohtaja. Vaihtotyönjohtaja on määrätty tuohon tehtävään eli kuka
tahansa vaihtotyönjohtajan pätevyydet omaava henkilö ei voi tuosta vain
ryhtyä hoitamaan noita hommia o.t.o vaikka aikaa ja haluja olisikin.
Moniosaaja vaunumies / asetinlaitemies / vaihtotyönjohtaja tekee vain sitä
työtä mihin hänet on kulloinkin määrätty.
Tietysti vain sitä mihin hänet on kulloinkin määrätty. Tarkoituksenani ei
todellakaan ollut antaa päin vastaista kuvaa. Vähän muutenkin oioin täytyy
myöntää. Ainakin se paperi mikä minulla on muuten puhuu
"vaihtotyönjohtajasta eli saattajasta". Täten on perusteltua käyttää
saattaja nimitystä. Toisalta ko. nimityksen käyttäminen kuvaamaan toimintaa
on selkeämpi kuin esittämäsi.
Post by Teme
Vaihtotyönjohtajan tehtävä ei ole olla kuljettajan silminä vaan johtaa
vaihtotyöyksikön (ja siihen kuuluvien henkilöiden) työskentelyä (myös
vaihtotyöyksikön kuljettajan työtä!).
Tässä se oikaisu. Eli se jota mä kutsuin saattajaksi johtaa koko orkesteria.
Yhtenä tehtävistä on välittää opastimien ym. merkit kuljettajalle, jotta
kuljettaja voi hoitaa oman osansa työstä, eli hän toimii myös kuljettajan
silminä. Koska kuljettaja ei ( välttämättä ) näe niin sillä ei voi olla
myöskään vastuuta, jolloin se on saattajalla ja se kenellä on vastuu täytyy
myös olla valta tehdä päätökset.
Post by Teme
Tästä löytyy hyvin selväsanaiset
määräykset !!!
Totta
Post by Teme
(JT V 1.). Hyvänä esimerkkinä käy junarunkojen peräyttäminen vaikka
Helsingin ja Ilmalan vaunuvarikon välillä.
Mikäli tarkoitat sm-junia niin kieltämättä esimerkki on loitava.
Post by Teme
Veturinkuljettajakin voi toimia vaihtotyönjohtajana. "Yksikön liikkuessa
yksinään kuljettaja vastaa vaihtotyönjohtajan tehtävistä" Tästä esimerkkinä
vaikka vaihtotyöyksikön siirtyminen Ilmalasta tai Pasilasta Helsinkiin
autovaunuja vaihtelemaan. Kun liikutaan pelkällä veturilla toimii
kuljettaja vaihtotyönjohtajana.
Kyllä. Yleensä autojuna liikuteltaessa siirretään autoilla lastatut vaunut
siirretään autojuna asemalta ensin Helsingin rautatieasemalle ja tämän
jälkeen haetaan Ilmalasta matkustajavaunut keulaan ( siis Pasilan puoleiseen
päätyyn ). Nämä tuodaan eri vetureilla, joista jälkimmäinen on se joka
lähtee matkaan ( yleensä ). Näistä ensimmäinen tapahtuu ns. yksinään,
jälkimmäinen ns. saattajan kanssa ( yleensä ).
Juhana Hietaranta
2003-12-15 06:26:39 UTC
Permalink
Post by Teme
päätyyn ). Nämä tuodaan eri vetureilla, joista jälkimmäinen on se joka
lähtee matkaan ( yleensä ).
Voisipa sanoa että aina. Varsinainen junarunko tuodaan matkaveturilla
Ilmalasta.
Post by Teme
Näistä ensimmäinen tapahtuu ns. yksinään,
jälkimmäinen ns. saattajan kanssa ( yleensä ).
Kyllä autojunavaunuissa yleensä olen nähnyt jonkun tyypin roikkuvan
saattajana, koska vempusta ei ole kovin hyvä näkyvyys 2-3:n autovaunun eteen
ja kuitenkin pitää tulla perille saakka, muttei tönäistä topparia.

Ja tuossa jälkimmäisessähän junan konduktööri, liekö johtava sellainen,
toimii saattajana.


-Juhana
Esa A E Peuha
2003-12-15 10:37:15 UTC
Permalink
Post by Teme
Post by Azazello
(JT V 1.). Hyvänä esimerkkinä käy junarunkojen peräyttäminen vaikka
Helsingin ja Ilmalan vaunuvarikon välillä.
Mikäli tarkoitat sm-junia niin kieltämättä esimerkki on loitava.
Tuskin; eihän niiden peräyttämisessä olisi mitään järkeä, kun niissä on
ohjaaamot molemmissa päissä. Tavallisia veturivetoisia junia sen sijaan
kyllä peräytetään.
--
Esa Peuha
student of mathematics at the University of Helsinki
http://www.helsinki.fi/~peuha/
Christian
2003-12-15 13:04:59 UTC
Permalink
"Teme" <***@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:brij3i$lhc$***@phys-news1.kolumbus.fi...
Vähän muutenkin oioin täytyy
Post by Teme
myöntää. Ainakin se paperi mikä minulla on muuten puhuu
"vaihtotyönjohtajasta eli saattajasta". Täten on perusteltua käyttää
saattaja nimitystä. Toisalta ko. nimityksen käyttäminen kuvaamaan toimintaa
on selkeämpi kuin esittämäsi.
Useinhan Vr:n kirjallisissakin ilmoituksissa käytetään slangisanoja (vaikkei
välttämättä ole kovin hyvä ratkaisu), joten siten kumpikin on mielestäni
oikeassa. Hyvin monessa eri paikassa todella lukeekin saattaja.

Loading...