Post by MarkusPost by RistoHYleensä aina tekniikasta mitään tietämättömillä on suurimmat visiot,
kuinka joku pitäisi toteuttaa.
Samaten myös johonkin tiettyyn asiaan tottuneilla / turtuneilla on suurin
into sanoa vastaan. Usein ovat toki oikeassa, mutta välillä ihan
maalaisjärjellä syntyy hyviäkin ideoita.
Post by RistoHJotkut asiat vaan ovat fysiikan lakien vastaisia, eli eivät voi
toimia. Voimaa ei esimerkiksi tule ilmasta, vaikka se kuinka mukavaa
olisi.
Ilmasta ei tosiaan voi, se on totta. Mutta mikä tässä säikeessä oli se
fysiikan lakien vastainen asia?
Post by RistoHSähköäkin on tehokainta tuottaa siellä, missä sitä yleisesti muutenkin
tuotetaan ja sähkömoottorin hyötysuhde on lähellä 100%, mihin ei vielä
valitettavasti päästä millään muulla voimalaitteella.
Näinhän se on. Mitä suuremmassa yksikössä tuotanto tapahtuu, sitä parempaan
hyötysuhteeseen päästään. Tosin pitkät siirtomatkat toki syövät tätä hyötyä.
Tästä ei koskaan päästä eroon ja siksi olisikin parempi, että tuotantoa
olisi hajautettu mahdollisimman laajalle.
Post by RistoHJunat kulkevat kiskoja pitkin, joten sähkö on helpointa tuoda
hyötykäyttöön radan yläpuolelle ripustettuja kaapeleita pitkin,
jolloin voidaan jännite nostaa riittävän isoksi, ettei virtamäärät
kasva poskettomasti ja tarvita nyrkin paksuisia kaapeleita sitä
kuljettamaan.
Jos pelkästään kustannuksia ajatellaan, niin onko jossakin verrattu kiskon
ja lankojen välisiä eroja?
Ja ulkoiset tekijät unohtaen: Kiskon on väkisinkin vahvempaa materiaalia,
mitä langat, joten poikkipinta-alan riittävyydestä ei ongelmia tulisi. Eikä
sitä jännitettä ihan loputtomasti tarvitsisi laskea. Ja vieläkin
yksinkertaisempi ratkaisu olisi kolmannen kiskon käyttö. Pelkästään
olemassaolevia ei voi käyttää, kunneivat ole eristetty toisistaan / maasta.
Etuihin voi laskea myös sen, etteivät aseta korkeuden puolesta mitään
rajoituksia.
Mutta langoissa on se ehdoton hyvä puoli, ettei niitä tarvitse aidata,
tasoristeyksistä ei tule ongelmaa tms. Eli tätäkautta ovat todellisuudessa
järkevä ratkaisu. Tosimaailmassahan ei aina voida valita parasta tai
halvinta vaan on valittava paras kompromissi.
Markus
Voimaloita voi perustaa aivan minne tahansa, ongelmana vaan on
enemmänkin se, että harvat haluavat sellaisen naapurikseen.
Tuulivoimalat ovat (suhteellisen) hiljaisia ja päästöttömiä, silti
niitä ei haluta naapuritontille viuhumaan.
Sanotaan, että pelletti on puuteollisuuden jätettä, joten tuskin
sitäkään määrättömästi on ja kun lehdissä on jatkuvasti juttuja, että
puuteollisuus vähentää tuotantoaan, niin jos mitään ei tuoteta, mistä
sitä jätettä syntyy, niin kohta ei ole sitä jätettä, mistä sitä
pellettiä tehdään.
Sähköä tuotetaan tänäänkin valtaosin höyryvoimalla, mutta kun sitä
tuotetaan isommissa laitoksissa, niin saadaan polttoaineesta tuleva
lämpö hyödynnettyä hyvin, kun turbiinin poistohöyryä voidaan käyttää
vaikka kaukolämmön tuottoon, eikä tarvita esimerkiksi käyttää
merivettä poistohöyryn jäähdyttämiseen.
Höyryvetureissa käytettävä vastapainekone ei voi milloinkaan olla
kovin tehokas, johtuen siitä, että poistohöyryä ei voi käyttää enää
mihinkään muuhun, joten se puhalletaan sellaisenaan taivaalle.
Lämmitykseen sitä tietenkin voisi ajatella käytettävän, mutta jos
vastapainepuolelle tulee liian iso virtausvastus aiheuttaa se sen,
että pääkone joutu käyttämään voimaa myös sen höyryn ulospuhallukseen.
Lauhdutinkone synnyttää pääkoneen sylinteriin alipaineen, joten se
tavallaan vetää mäntää poistohöyrypuolella. Laivoissa lauhdutukseen
käytetään yleensä vettä, koska sitä yleisemmin on tarjolla. Veturissa
sellaisen vesimäärän kuljettaminen ja ennen kaikkea riittävä
jäähdyttäminen alkaa käydä ongelmaksi. Jollei käytetä sitten
ilmastointilaitteistosta tuttua jäähdytysmenetelmää.
Ratkaisuja varmasti löytyy, mutta tuntuu siltä, että kyseisten
laitteiden koko alkaa kasvamaan niin suunnattomaksi, että se etu, mikä
saavutetaan tällaisen tekniikan käytöllä kuluu sen massan liikutteluun
ja ennen kaikkea pysähtymiseen. Onkohan milloinkaan tullut mieleen,
miksi kaikki nykyiset veturit painavat alle 100 tonnia, kuin
esimerkiksi Ukko-Pekka tasoinen höyryveturi painaa 155 tonnia? Se
höyryveturi painaa suurin piirtein yhden matkustajavaunun verran
enemmän. Sähköveturissa painavin osa on päämuuntaja ja sitten
ajomoottorit. ja paineilmakompressorit. Ne mahtuvat suhteellisen
pieneen tilaan, kuten voidaan nähdä sähköjunista. Sähköveturin
liikutteluun tarvittavat osat menevät sen verran pieneen tilaan, että
periaatteessa veturiin mahtuisi matkustamo aivan kevyesti, lisäksi
osien koko on sitä luokkaa, että ne voi irrottaa pienemmilläkin
nostolaitteilla ja hätätilassa vaikka radan varrella. Höyryveturin
kattilaa ei esimerkiksi nosteta kuin hallissa siltanosturilla. Huolto
ja korjausajoissa on heti huomattava ero.