testii

[Tommi Immonen]

Kirjastaan:" Mutta kriitikot korostavat, että se 4,5 tonnin plutoniummäärä
jolla hyötöreakitori Super-Phoenix tullaan lataamaan vastaa yli sata kertaa
Nagasakin pommissa ollutta Plutoniumlatausta. He muistuttavat myös, että
hyötöreaktori saattaa räjähtää kuin ydinpommi ja että sen jäähdyttimenä
käytettävä nestemäinen natrium syttyy tuleen joutuessaan kosketuksiin veden
tai ilman kanssa."

*Nykyään täysin epäonnistunut Ranskalais/Belgialainern ydintoivon
vääjäämättömänä kohtalona on olla katto palasina erään EU:n
ydinosaamattomuuden kaikkein kallein vuosimiljoonien ydinjätteen
muistomerkki täynnä hallitsematonta ydinkauhun tekniikkaa. Mukanaan tämä
ydinalalle tyypillinen megaepäonnistuminen vei toivon mm. ehtymättömän
ydinpolttoaineen illuusioista. Taloudellisia ja terveydellisiä määriä ei
edes uskalleta julkisuuteen laskea.

Ranskan jälleenkäsittelykuningas La Haguen uhkapeli:
Tarkoituksena akujaan käsitellä miltei yksinäänRanskan omien vanhojen
grafiittikaasureaktorien käytettyjä polttoaineita. Joiden radioaktiivisuus
on vain viidennes verrattuna kevytvesaireaktorin jätteen säteilyyn!! HAO
jälleenkäsitteli viimeksi mainittua vain 2-kuukautta 1976. 1977 lopulla
laajennettiin, mutta todettiin heti riittämättömäksi ydintyyliin. Läheinen
Cherbourgin kaupungin valtuusto on ilmoittanut kaikin keinoin vastustavansa
laajentamisia!

*Länsisaksalaisen ydinkriitikon Robert Jungin mukaan La Haguen ympäristö on
sekä maalla, että merellä radioaktiivisesti saastunut. Hän kertoo, että
kriittisten tiedemiesten ryhmä on todennut läheisellä maa-alueella 10-20
kertaa virallisesti sallittuja säteilyarvoja suurempia arvoja. Ranskan
virannomaiset ovat jyrkästi kiistäneet tällaiset faktat, joita myös La
Haugessa käyneet ruotsalaiset lehtimiehet ovat tuoneet julki.

*Toki Saksassa ja Ruotsissa tiedettiin ranskalaisen ydinfarssin olevan
joutsenlaulusaan jo silloin. Nykyään Euroopan kaikki uraani lähetetään
kiltisti jo vuosikausia vähin äänin ja noloina Venäjän Majakin, joka sekin
laitos lopetetaan tänä vuona 2008 Putinin mukaan. Maailmassa ei Englannin
Sellafieldin ydinonnettomuuden jälkeen ole käytännössä toimivaa
jälleenkäsittelylaitosta pian kuin Japanissa. Lisäksi kun viime vuona
jälleenkäsittelevä laserisotoopikoe meni persiilleen aiotun 90% saannon
romahdettua 11% murskalukuun on aiheen käsittely ollut tabu. Kas ydinalalla
ei ole sen enempää energiapositiivista uraanikiloa enää ikinä
käytettäåvänään. Ei kierrätysuraania, eikä siis enää edes
kierrätysplutoniumiakaan mistään! Mutta kuten alan ideologia on aina ollut
kaikki totuus kielletään vaikka sydän märkänisi.- Ja toden totta kaltaiseni
ydinalan yyberosaajat on niitä aniharvoja jotka faktoja kasvavasti
maailmaamme jalosti jakaa. Joten ollaas hei kuulkaas sielä vaan kuulolla. Ja
kuunnellaan mitä viisauksia myös Antti Vahteralla on meille esittää!!

[Simo Sundqvist]

Kuinka syvältä uraanit?

Aikoinaan I. Karaila netissä laski uraanin kaivuun olevan 0,1% jo
irrotusenergiansa osalta täysin kannattamattoman. Myös STUK ja GTK ilmoittaa
0,1% uraanin olevan teoreettisessa kannattavuusrajassaan jo normaalissa
parhaimmanluokan teollisussirroituksessa. Ja kun huomioimme
avoaumasliuoituksen romahtamisen 15% todellisen saannin energian hukka
vähintään 5 kertaa alle saannon. Kun TVO ilmoitti 2007 jälkeen maailman
uraanimalmien keskimääräisen pitoisuuden putoavan 0,4% myös tämän malmin
saanti romahtaa aiemman korkeamman hyödyn rikkaan malmion saannista
viidesosaan. Näin todellinen saanti putoaa suuren määrän karkeassa
avoaumausliotuksesta 0,06%. Karkeasti 1 kWh sisälle irrotusräjähteisiin,
lajittelijoihin, murskaimiin ja ulos uraanista saataisiin vain 0,6kWh.
Systeemillä ei ole energiapositiivista yhtälöä enää. Kiinnostuin perustasta
kuinka syvältä kiveä ylipäätään energiapositiivisesti edes nostaa. Kuulostaa
aika absurdilta, mutta jopa öljyä ei kannata porata kilometrien syvyyksistä,
koska siitä saatava energia ei enää kata edes nostokuluja!

Lähtöarvoksi otan vesienergiasta saatavia peruskaavoja. 0,1%/15%
uraaninmalmin saannilla laskin maastamme noin neliödesimetrin edustavan yhtä
saatua kWh:ta. Aloitetaanpa tapaus Ronneburgista, jossa kaivettiin jopa alle
0,1% uraania jopa 2km syvyydestä. Kun seinämä räjäytetään lasken kaiken
rojahtavan yksinkertaisuuden vuoksi pohjaan. Uraanimalmin paino 3 000kg/m3.
Kuljetuskalusteeksi auton summittain 10% hyötysuhteella. Huomioin tässä
auton 25% perusenergiatalouden moottorissa. Vaihteen häviöt. Sen faktan,
että noutoauto tekee edestakaisessa matkassaan takaisin pohjalle vain 50%
energiamielessä nostotyötä jne. 20m*0,01m2 pala= 0,2m3 malmikiveä josta
tulee 1kWh. 2km matkalla muodostuu 0,2*100= 20m3 edustaen 100kWh. Painoltaan
tämä vastaa silloin 3t/m3* 20m3= 60m3 vettä. Luku pitää kertoa kuorma-auton
huonolla 10-kertaistuvalla hyötysuhteella. 10*60m3= 600m3. Tästä osaan jo
laskea veden energiantuoton tunnin aikana sen pudotessa 2km, kun huomioin
tuntiin sisältyvän sekuntimäärän . 600m3/3 600s/h= 0,17m3/s.

Nyt saamme jo suoraan kWh työn veden kaavasta: 0,17m3/s*2 000m*9,81= 3
270kWh on tarvittu nostoenergia, jotta saavutetaan suunnilleen 0,1%
uraanista saatava 100kWh perustuotto. 3 270kWh/100kWh= 32,7-kertaa vähemmän
kuin mitä pelkästään jo nostoon kului energiaa! Siis aivan tolkutonta
uraanienergian kaivunmetodia näytti taannoinen CCCP jo 60-luvulla suosivan
DDR:ssä. Vielä voimme modifioida teoreettisen noston "nollarajan". 2
000m/32,7= 61m olisi näillä metodein se uraanikaivoksen perussyvyys josta
moista Uudenmaan 0.1% perusuraania ei siis edes kannattaisi tosiaan nostaa
kuorma-autolla! Ja huomatkaa nyt puhun pelkästään "nostosta". En
irtiräjäytyksistä, murskauksista, hapotusenergioista jopa monttuun
jatkuvasti tunkeva pohja- ja sadevesi on systeemissä kallista jatkuvasti
pois nostettavaa lisäkulutusta aina. Laskelma on mitä mieltä kääntävintä jo
syystä, että esim. Limoussinen taannoinen uraanikaivos oli 400m syvä.
Limoussinesta tulisi energiamielessä pelkästä perusnostosta tuplat
triplatappiot jo. Tähän laskin, jotta hahmotettaisiin niitä perustavia syitä
miksei Suomeen suunniteltavat uraanikaivokset ole kovin syviä.
Todellisuudessa jo esittämästäni hahmottuu aika hyvin miksei puhuta kuin 20m
peruskaivunsyvyyksistä Arevan uraanihankkeissa.